Kun purentalihakset ovat jumissa, kyse on usein purentalihasten jännityksestä, joka on hyvin tavallinen vaiva. Se voi tuntua leukojen jäykkyytenä tai väsymisenä, poskien ja ohimoiden arkuutena, päänsärkynä tai tunteena siitä, että leuat ovat jatkuvasti hieman puristuksessa.
Usein oireelle ei löydy yhtä yksittäistä syytä. Puremalihasten jännitykseen voivat vaikuttaa esimerkiksi leukojen huomaamaton liike, bruksismi eli hampaiden yhteen pureminen tai narskuttelu, stressi ja muu psyykkinen kuormitus. Tilaan liittyy usein purentalihasten ja leukanivelten kipua ja toimintahäiriöitä, joista käytetään yhteisnimitystä TMD (engl. temporomandibular disorders).
Tässä kirjoituksessa käyn läpi, mistä purentalihasten jännitys voi johtua ja mitä sille voi itse tehdä.
Mitä purentaalihasten jännityksellä tarkoitetaan?
Purentalihakset liikuttavat alaleukaa ja osallistuvat esimerkiksi pureskeluun, puhumiseen ja suun avaamiseen. Keskeisiä purentalihaksia ovat posken alueella sijaitseva puremalihas eli masseter sekä ohimon alueella sijaitseva ohimolihas eli temporalis.
Purentalihasten käyttäminen kuuluu normaaliin arkeen. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua tilanne, jossa lihaksia aktivoidaan tarpeettoman paljon tai pitkään myös silloin, kun niiden ei tarvitsisi tehdä varsinaisesti työtä.
Tämä voi tuntua esimerkiksi:
- leukojen väsymisenä tai jäykkyytenä
- purentalihasten tai ohimoiden arkuutena
- kipuna pureskeltaessa
- kasvojen tai ohimoiden kipuna
- aamuisena leukojen jäykkyytenä
- suun avaamisen vaikeutena
- päänsärkynä.
Nämä oireet ovat tyypillisiä purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöissä eli TMD-vaivoissa.
Kaikki leukojen jännitys tai puremalihasten arkuus ei kuitenkaan tarkoita TMD-diagnoosia.
Miksi purentalihakset voivat olla jatkuvasti jännittyneet?
TMD-oireiden ja purentalihaskivun taustaa tarkastellaan nykyisin kokonaisuutena. Oireiden syntyyn ja pitkittymiseen voivat vaikuttaa yhtä aikaa biologiset, käyttäytymiseen liittyvät ja psykososiaaliset tekijät.
Siksi esimerkiksi puremalihaskivun selittäminen pelkästään purennalla tai pelkästään stressillä on usein liian yksinkertaista.
Leukojen huomaamaton jännittäminen
Yksi tavallinen ilmiö on valveilla tapahtuva leukojen jännittäminen.
Bruksismilla tarkoitetaan nykyisessä määrittelyssä muutakin kuin kuuluvaa hampaiden narskuttelua. Valvebruksismiin voi kuulua myös toistuvaa tai pitkäkestoista hampaiden yhteen pitämistä sekä alaleuan jännittämistä ilman hampaiden varsinaista kontaktia.
Tällaista toimintaa voi tapahtua hyvin huomaamatta.
Esimerkiksi keskittyessä, tietokoneella työskennellessä, autoa ajaessa tai kiireisessä tilanteessa voi yhtäkkiä huomata, että leuat ovat olleet pitkään jännittyneinä.
Bruksismia ei itsessään pidetä automaattisesti sairautena. Osalla ihmisistä sillä ei ole merkittäviä haittavaikutuksia, mutta toisilla runsas tai pitkäkestoinen lihasaktiivisuus voi liittyä kipuun tai muihin oireisiin.
Stressi voi näkyä myös leukojen alueella
Moni huomaa leukojen kiristyvän erityisesti stressaavissa tai paljon keskittymistä vaativissa tilanteissa.
TMD-oireiden ja psykososiaalisen kuormituksen välillä on myös tutkimuksissa havaittu yhteyttä. Esimerkiksi suomalaisia yliopisto-opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa psykologinen kuormittuneisuus oli yhteydessä sekä TMD-oireisiin että itseraportoituun bruksismiin.
Stressiin liittyy myös kehon fysiologisia muutoksia. Lihasaktiivisuus voi lisääntyä ja kivun kokemiseen vaikuttavat mekanismit voivat muuttua. Samalla leukojen jännittämisestä voi vähitellen muodostua hyvin automaattinen tapa.
Siksi tärkeä osa omahoitoa voi olla oman käyttäytymisen tunnistaminen: mitä leuoille tapahtuu juuri silloin, kun olen kiireinen, keskittynyt tai kuormittunut?
Bruksismi ja purentalihaskipu eivät ole sama asia
Bruksismi yhdistetään usein automaattisesti purentalihaskipuun, mutta asia ei ole aivan näin suoraviivainen.
Bruksismi voidaan jakaa valveilla tapahtuvaan ja unen aikaiseen bruksismiin. Ne ovat osittain erilaisia ilmiöitä, ja niiden yhteys kipuun vaihtelee yksilöittäin.
Suomalaisissa tutkimuksissa itseraportoitu bruksismi on ollut yhteydessä TMD-oireisiin. Yhteys ei kuitenkaan tarkoita, että bruksismi olisi aina oireiden varsinainen syy.
Varsinkin unen aikaista bruksismia on vaikea arvioida pelkästään sen perusteella, miltä leuat aamulla tuntuvat tai onko joku joskus kuullut narskuttelua.
Siksi pitkittyneiden oireiden yhteydessä tilanne kannattaa arvioida kokonaisuutena.
Kasvojen kipu voi liittyä myös muualla kehossa esiintyvään kipuun
TMD-kipu ei myöskään aina ole täysin paikallinen ilmiö.
Olemme tutkimuksissamme havainneet, että purentalihasten arkuus ja kasvojen alueen kipu voivat liittyä myös muualla kehossa esiintyviin kipuihin.
Yli 6 000 suomalaista käsittäneessä väestötutkimuksessa puremalihasten palpaatiokipu oli yhteydessä muun muassa niska-, hartia-, selkä- ja nivelkipuihin. Myös Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin perustuvassa tutkimuksessa kasvokivusta kärsivillä esiintyi verrokkeja enemmän kipua ja lihasarkuutta muualla kehossa.
Tämä on yksi syy siihen, miksi pitkäaikaista purentalihaskipua ei aina kannata ajatella vain yksittäisen lihaksen ongelmana.
Pitkittyneeseen kipuun voivat vaikuttaa paikallisten kudosten lisäksi myös keskushermoston kivunsäätelyyn liittyvät mekanismit ja ihmisen muu kipukuormitus.
Mitä jumissa oleville purentalihaksille voi tehdä?
TMD-vaivojen ensisijainen hoito on yleensä konservatiivista ja palautuvaa.
TMD Käypä hoito -suosituksessa keskeisiä hoitomuotoja ovat potilasohjaus ja omahoito, erilaiset liikeharjoitukset ja fysioterapeuttiset menetelmät sekä yksilöllisen tarpeen mukaan esimerkiksi kipulääkkeet ja/tai purentakisko.
Usein kannattaa lähteä liikkeelle hyvin yksinkertaisista asioista.
1. Tarkkaile leukojen asentoa päivän aikana
Kiinnitä muutaman päivän ajan tietoisesti huomiota siihen, mitä leuoillesi tapahtuu.
Ovatko hampaat yhteen puristettuina silloin, kun työskentelet tietokoneella?
Jännitätkö leukaa ajaessasi autoa?
Kiristyvätkö leuat stressaavassa keskustelussa tai kiireessä?
Usein pelkkä tämän käyttäytymisen tunnistaminen voi olla tärkeä ensimmäinen askel.
2. Harjoittele lihasjännityksen vähentämistä
Jos leukojen jännittäminen on automatisoitunut, pelkkä kehotus ”älä jännitä leukojasi” ei välttämättä auta kovin pitkälle.
Rentoutumista voi kuitenkin harjoitella.
Tavoitteena on oppia ensin tunnistamaan ero jännittyneen ja rennomman lihaksen välillä ja myöhemmin vähentämään tarpeetonta lihasaktiivisuutta yhä nopeammin.
Rentoutusharjoitukset mainitaan myös TMD:n Käypä hoito -suosituksessa yhtenä omahoidon keinona.
3. Anna lihaksille välillä lepoa
Jos leuka on erityisen kipeä, sitä ei kannata kuormittaa jatkuvasti esimerkiksi purukumilla tai hyvin sitkeillä ruoka-aineilla.
Tarkoituksena ei kuitenkaan yleensä ole lopettaa leuan normaalia käyttämistä kokonaan. Normaali ja sopiva liike on tärkeää.
Pitkittyneiden tai vaikeiden oireiden yhteydessä hammaslääkäri tai fysioterapeutti voi ohjata tilanteeseen sopivia leuan liike- ja harjoitusmenetelmiä.
4. Lämpö ja lihasten käsittely voivat helpottaa oiretta
Lämpöhoitoa voidaan käyttää osana TMD:n omahoitoa. Myös purentalihasten kevyt käsittely ja ammattilaisen ohjaamat harjoitukset voivat olla hyödyllisiä.
Jos käsittely selvästi pahentaa kipua, sitä ei kannata jatkaa väkisin.
Rentoutumisen harjoittelussa tärkeää on taidon siirtyminen arkeen
Purentalihasten jännityksen kannalta yksi kiinnostava kysymys on se, missä vaiheessa ihminen huomaa jännityksen.
Jos huomaat leukojen olevan kipeät vasta illalla, päivän aikana tapahtunut jännittäminen on voinut jäädä lähes kokonaan tiedostamatta.
Siksi pelkkä yksittäinen rentoutumishetki päivän päätteeksi ei välttämättä muuta päivän aikana tapahtuvaa käyttäytymistä.
Sovelletussa rentoutuksessa ajatuksena on opetella rentoutumista vaiheittain taitona.
Aluksi harjoittelu tapahtuu rauhallisessa tilanteessa ja rentoutumiseen käytetään enemmän aikaa. Harjoittelun edetessä rentoutumista nopeutetaan ja taitoa harjoitellaan myös tavallisissa arjen tilanteissa.
Tavoitteena on, että ihminen oppii tunnistamaan oman jännitystilansa aikaisemmin ja vähentämään sitä silloin, kun jännitys syntyy.
Tämä on myös Relappy-harjoitusohjelman keskeinen ajatus. Relappy perustuu sovelletun rentoutuksen menetelmään ja opettaa rentoutumisen taitoa vaiheittain sen sijaan, että tarkoituksena olisi tarjota vain yksittäisiä rentoutumishetkiä.
Puremalihasten kannalta harjoittelun tavoite voi olla esimerkiksi oppia huomaamaan leukojen jännittyminen jo kesken työpäivän ja vähentämään jännitystä tietoisesti.
Milloin kannattaa hakeutua hammaslääkärille?
Satunnaiset leukojen jännityksen tuntemukset ovat tavallisia, eikä jokainen oire vaadi tutkimuksia.
Ammattilaisen arvio on kuitenkin hyvä hakea, jos ongelmana on jokin näistä oireista
- Kipu leukojen, poskien tai leukanivelten alueella (korvan edessä). Kipu voi heijastua muuallekin, kuten hampaisiin tai silmien alueelle.
- Päänsärkyä ohimolla
- kipu häiritsee normaalia arkea
- suun avaaminen vaikeutuu
- leuka lukkiutuu
- pureskelu vaikeutuu
- purenta tuntuu muuttuneen äkillisesti
- et ole varma, mistä oire johtuu.
Hammaslääkäri voi arvioida, liittyvätkö oireet puremalihaksiin, leukaniveleen tai johonkin muuhun syyhyn ja millainen hoito tilanteessa on perusteltua.
Purentalihasten jännitystä kannattaa tarkastella kokonaisuutena
Kun purentalihakset tuntuvat olevan jatkuvasti jumissa, ensimmäinen ajatus on helposti, että lihaksessa pitäisi olla jotakin mekaanisesti vialla.
Usein tilanne on monisyisempi.
Purentalihasten kuormittumiseen voivat vaikuttaa leukojen huomaamaton jännittäminen, bruksismi, stressi ja muu psykososiaalinen kuormitus. Pitkittyneissä kiputiloissa mukana voivat olla myös yleisemmät kipumekanismit ja muualla kehossa esiintyvät kivut. Pitkittynyt stressi ja kuormittuneisuus vaikuttavat kehon stressivasteeseen, kiihdyttäen sympaattisen hermoston toimintaa. Tämän seurauksena voi ilmetä erilaisia oireita, kuten esimerkiksi kipua, ahdistuksen tunnetta, kiihtynyttä/pinnallinen hengitystä ja univaikeuksia.
Siksi yksi käytännöllinen kysymys on:
Mitä keholleni tapahtuu tavallisen päivän aikana?
Kun oman kehon jännityksen oppii tunnistamaan aikaisemmin, sitä on myös mahdollista opetella säätelemään.
Rentoutuminen ei ole pelkästään hetkellinen olotila. Se on taito, jota voi harjoitella.
Relappy on sovellettuun rentoutukseen perustuva digitaalinen harjoitusohjelma, jonka tavoitteena on opettaa käyttäjälle rentoutumisen taitoa ja kehon jännityksen vähentämistä vaiheittaisen harjoittelun avulla. Palvelu voi toimia hyvinvoinnin ja muun hoidon tukena, mutta se ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai lääketieteellistä hoitoa.
